Maalialan sanasto

Puuttuuko mielestäsi joku termi listasta? Kerro se meille!


A


Adheesio

Maalikalvon tarttuvuus alustaan.

Akrylaatti
Vesiohenteisen maalin sideaineena käytettävä polyakrylaattisekapolymeeridispersio. Akrylaattimaalien toimivuus perustuu niiden tarttuvuuteen sekä kulutuksen-, veden- ja puhdistuksenkestävyyteen. Näitä ominaisuuksia tarvitaan ulkomaaleissa, mutta myös sisämaalauksessa, esimerkiksi keittiössä, eteisessä ja käytävissä, lastenhuoneessa ja kylpyhuoneessa.

Akryylihartsi
Sideainetyyppi liuoteohenteisissa maaleissa.

Alkydi
Hapettumalla kuivuva synteettinen hartsisideaine. Alkydejä käytetään yksin tai muiden sideaineiden kanssa maaleissa, lakoissa, puunsuojissa ym. maalituotteissa.

Antifoulingmaali
Laivojen ja veneiden pohjamaalaukseen käytetty erikoismaali, joka estää kotiloiden ja levän kasvua laivan pohjassa.

Apuliuote
Joissakin lateksimaaleissa pieninä määrinä käytettävä hitaasti haihtuva liuote, joka parantaa sideainehiukkasten yhteensulautumista maalin kuivuessa.

Appelsiinipinta
Pinnan vika, joka voi johtua maalin tai lakan sopimattomasta koostumuksesta, virheellisestä ruiskutuksesta tai muusta työtapavirheestä.

B


Biosidi
Tiettyjen eliöiden torjuntaan käytettävä aine.

Bitumimaali

Fysikaalisesti kuivuva maali, jonka sideaine on bitumi.


D


Dispergointi
Maalinvalmistuksen tärkein vaihe, jossa pigmentit hajotetaan hienojakoiseksi dispersioksi sideaineen ja liuotteiden muodostamaan väliaineeseen.


E


Emulsio
Kahden toisiinsa liukenemattoman nesteen dispersio, jossa toinen neste on mikroskooppisen pieniksi pisaroiksi jakautuneena toisessa nesteessä.

Emulsiopesu

Pesu emulsiopesuaineella, jolloin pinnalta saadaan poistetuksi sekä veteen että liuotteisiin liukenevat epäpuhtaudet.

Epoksihartsi
Sideaine, jota käytetään epoksireaktiomaalien ja -lakkojen toisena sideainekomponenttina. Se saadaan kovettumaan lisäämällä maaliin kovetetta.

F


Fosfatointi
Metallialustan käsittely fosfatointiliuoksella maalin tarttuvuuden parantamiseksi ja syöpymisen estämiseksi.

Fungisidi
Lahottaja-, home- ja sinistäjäsienten kasvua estävä tai sieniä tappava aine.

G


Geeliytyminen
Maalin viskositeetin nousu purkissa niin korkealle, että maali muuttuu käyttökelvottomaksi massaksi.

H


Haalistuminen
Värin muuttuminen vaaleammaksi auringon valon tai kemikaalien vaikutuksesta.

Halkeilu
Alustan muodonmuutokset aiheuttavat maalikalvoon venytystä ja taivutusta. Jos maalikalvo ei ole riittävän elastinen, se halkeilee.

Hilseily
Maali- tai lakkakerroksen irtoaminen alustastaan. Hilseily johtuu huonosta tarttuvuudesta ja sitä edeltää yleensä halkeilu tai kupliminen.

Himmentyminen
Kiillon aleneminen säärasituksen tai kosteuden vaikutuksesta.

Hiontakuiva
Lakka ja maali on hiontakuiva silloin, kun siitä irtoaa hiottaessa hiukkasia, jotka eivät sulaudu toisiinsa kiinni.

Huokoisuus
Kalvon veden- ja kaasunläpäisevyys, joka riippuu maalin sideaineesta ja pigmenttipitoisuudesta. Maalin käyttötarkoitus ratkaisee vaadittavan huokoisuuden.

I


Iskunkestävyys
Maalikalvon kyky kestää halkeilematta ja irtoamatta nopeita muodonmuutoksia.


J


Jauhemaali
Jauhemainen pinnoite, joka polttouunissa sulatetaan kiinni pinnoitettavaan esineeseen.

Joustavuus eli elastisuus

Maalin kyky kestää hidasta muodonmuutosta halkeilematta.

K


Kalkkimaali
Maali, jonka sideaineena on sammutettu kalkki.

Katalyytti
Aine, joka maaliin tai lakkaan sekoitettuna aloittaa ja nopeuttaa kuivumisreaktiota.

Karnaubavaha
Brasilialaisesta palmusta saatava vaha, jonka sulamispiste on +85 ˚C.

Kellastuminen
Valkoisen tai vaalean värin muuttuminen kellertäväksi. Auringon UV-säteily on tyypillisin kellastuttaja. Myös alustasta maalikalvoon liukenevat aineet voivat aiheuttaa ilmiön. Alkydimaaleilla voi esiintyä pimeäkellastumista kohteissa, joissa valo ei pääse maalipinnalle.

Kemikaalinkestävyys
Maalikalvon kyky kestää kemiallista rasitusta muuttumatta.

Kiilto
Pinnan kyky heijastaa valoa peilimäisesti. Pinnat on jaettu kiillon mukaan kiiltoryhmiin, jotka ovat: täyskiiltävä, kiiltävä, puolikiiltävä, puolihimmeä, himmeä ja täyshimmeä.

Kikkakeppi
Toisesta päästään pehmustettu tukikeppi, johon kookkaita koristemaalauksia tehtäessä voidaan tukea ja lepuuttaa kättä ja siten välttyä maalipinnan sotkeentumiselta.

Kimmoisuus
Maali- ja lakkakalvolla on harvoin sama lämpölaajenemiskerroin kuin alustalla. Jos maali- ja lakkakalvon kimmoisuus ei ole riittävä, kalvon ja alustan välille syntyy niin suuria jännityksiä, että kalvo tai jossain tapauksissa myös maalausalusta murtuu, joilloin kalvoon syntyy halkeamia ja säröjä tai se alkaa kuoriutua. Kalvon ja alustan väliset jännitykset ovat sitä pienempiä, mitä lihavampi (öljypitoisempi) maali tai lakka on. Nopeasti kuivuvat paksut maalikerrokset aikaansaavat runsaasti jännityksiä, kun hitaasti kuivuvat ja ohuelti sivellyt maalit aiheuttavat niitä vähemmän. Etenkin puun maalaus ulkona asettaa suuria vaatimuksia maalin kimmoisuudelle.

Kloorikautsu
Fysikaalisesti kuivuva sideaine, jota valmistetaan klooraamalla kautsuliuosta. Kloorikautsumaaleja käytetään korroosionestomaalina teräsrakenteissa sekä tiiviinä betonipintojen maalauskäsittelynä.

Kosketuskuiva
Maali on kosketuskuiva, kun kalvoa voidaan koskettaa sen tuntumatta tahmealta. Se voidaan testata esim. kokeilemalla, tarttuuko pintaa vasten puristettu paperi maalikalvoon.

Kovete

Aine, joka maaliin tai lakkaan sekoitettuna reagoi sideaineen kanssa.

Kuiva

Maalikalvoa sanotaan kuivaksi, kun pinnassa ei voimakkaan painamisen jälkeen näy jälkeä. Kalvolle painon alle asetettu metalliverkko ei saa jättää maalikalvon pintaan jälkeä.

Kuiva-ainepitoisuus
Maalin tai lakan haihtumattomien osien osuus maalista tilavuus- tai painoprosentteina.

Kuivike

Aine, joka nopeuttaa hapettumalla kuivuvien maalien ja lakkojen kuivumista.

Kuivumisaika
Kuivumisesta käytetään pintakäsittelyn yhteydessä määreitä pölykuiva, kuiva, päällemaalattava ja hiontakuiva. Kuivumista mitataan standardeissa SFS 3631 ja SFS 3627 olevien ohjeiden mukaisesti. Lämpötilan tulee olla +23+/-2°C ja ilman suhteellisen kosteuden 50+/- 5 %. Yksikkönä käytetään tuntia (h) ja minuuttia (min.).

Kulutuksenkestävyys
Pintakäsittelyaineen ominaisuus kestää käytännön olosuhteissa kulutusta (kestää erinomaisesti / kestää hyvin / ei kestä mekaanista kulutusta).

Kupliminen
Kuplia voi muodostua maali- tai lakkapintaan kuivumisen aikana, kun liuotteet haihtuvat liian nopeasti kalvolta. Kupliminen voi aiheutua myös alustasta tulevasta kosteudesta, alustan pehmenemisestä tai metallin korroosiosta.

Kuultokäsittely
Pinnan käsittely värillisellä, läpikuultavalla aineella, jolla on vähäinen peittokyky. Esimerkkeinä voidaan mainita petsaus ja käsittely värillisillä puunsuojilla.

Käsittelykuiva

Maalikalvo on käsittelykuiva, kun kappale voidaan siirtää pintaa vahingoittamatta.

Käyttöaika eli pot life

Aika, jonka reaktiomaalit säilyvät käyttökelpoisina komponenttien sekoittamisen jälkeen.

Käyttöturvallisuustiedote
Maalituotteesta laadittu lain edellyttämä tiedote, josta selviävät tuotteen sisältämät terveydelle vaarallisiksi luokitellut aineet ja niiden haitalliset ominaisuudet suojautumistoimenpiteineen.

L


Lakka
Pintakäsittelyaine, joka kuivuessaan alustaan levitettynä muodostaa tarttuvan, läpinäkyvän, kiiltävän tai himmeän kalvon.

Lasyyri
Kuultomaali; läpikuultava, ohut väriliemi.

Lateksimaali
Maali, jonka sideaine on veteen dispergoitu polymeeri.

Lietemaali

Maali, jonka sideaineena on pääasiassa fysikaalisesti kuivuvaa tärkkelysliisteriä ja pigmenttinä puna- tai keltamultaa.

Liituuntuminen
Jauhemaisen kerroksen muodostuminen maalipintaan säärasituksen vaikutuksesta.

Liuote

Kiinteiden sideaineiden liuotukseen käytetty haihtuva neste.

Lämmönkestävyys
Maalikalvon kyky kestää kuivaa tai kosteaa lämpörasitusta (kestää lämpöä / ei kestä lämpöä).

M


Maali
Pintakäsittelyaine, joka maalattavalle alustalle levitettynä muodostaa kuivuessaan alustaan tarttuvan, peittävän kalvon.

Maalinpoistoaine

Aine, joka levitettynä pehmittää maalin tai lakan sellaiseksi, että se voidaan poistaa mekaanisesti.

Metameria
Kaksi maalipintaa voivat toisessa valossa näyttää samanvärisiltä ja jossain toisessa valossa erivärisiltä. Metameria johtuu sävytyksessä käytetyistä eri pigmenteistä.


N


Naarmuuntumiskestävyys

Pintakäsittelyaineen sekä alustan kovuus ja kyky kestää naarmuuntumista.

Nouseminen

Alla olevan maalikerroksen pehmeneminen uutta kerrosta levitettäessä. Tämä aiheutuu siitä, että alempi kerros ei kestä uuden maalin liuotteita.


O


Ohenne

Haihtuva neste, jota lisätään maaliin viskositeetin alentamiseksi. Se ei liuota maalin sideainetta.

Oksalakka

Erikoislakka sisä- ja ulkokäyttöön. Hidastaa havupuupintojen oksakohtien läpilyöntiä maalipintojen läpi.

Ootraus

Puunmukailu, puupintaa jäljittelevä maalaus.

P


Palonestomaali

Alustan syttymisherkkyyttä vähentävä  ja palon leviämistä ehkäisevä maali.

Peittokyky
Maalikalvon kyky peittää alustan tummien ja vaaleiden alueiden erot.

Pesunkestävyys

Pesunkestävyydellä tarkoitetaan maalin hankauskestävyyttä, kun maalikalvo on kostutettu pesuaineliuoksella. Pesunkestävyys määritellään erityisellä testauslaitteella, jossa koneellisesti liikuteltu harja kulkee testattavan maalipinnan yli edestakaisin (kestää alle 200 harjausta / kestää 200–2 000 harjausta / kestää yli 2 000 harjausta).

Petsi

Aine, jota käytetään puun pinnan värjäämiseen mutta joka ei muodosta kalvoa.

Pigmentti
Hienojakoinen värijauhe, jonka tehtävänä maaleissa on muodostaa väri ja peittokyky sekä suojata maalikalvoa ja alustaa auringon UV-säteilyltä. Pigmenttinä käytetään sekä orgaanisia että epäorgaanisia yhdisteitä. Pigmentit voivat olla mustia, valkoisia, peittäviä, ei-peittäviä tai värillisiä. Metallin korroosiota estetään lisäämällä maaliin korroosionestopigmenttiä.

Pinottavuus
Pinottavuus kertoo ajan, jonka kuluttua käsitelty pinta on kuivunut niin hyvin, että tuotteet voi pinota päällekkäin.

Pohjustus
Alustan ensimmäinen käsittely maalilla tai lakalla. Pohjustuksen tarkoituksena on seuraavien kerrosten tarttumisen parantaminen ja alustan imevyyden tasaaminen.

Pohjustuspuunsuoja

Fungisideja sisältävä liuos, jossa on myös sideainetta. Sideaine antaa vedenhylkivyyttä ja fungisidit hidastavat sinistäjä-, home- ja lahottajasienien kasvua. Pohjustuspuunsuojaa käytetään puupuhtailla puupinnoilla ulkona ennen käsittelyä kuultavilla puunsuojilla tai ulkomaaleilla.

Polttomaali
Maali, jonka kuivuminen tapahtuu 120–150 º C lämpötilassa. Polttoaika vaihtelee noin minuutista tuntiin. Polttomaaleja käytetään pääasiassa metalliteollisuuden tuotemaalauksessa.

Polyuretaanimaali

Maali, jonka sideaineena on isosyanaattihartsi yhdessä polyesteri-, akryyli- tai epoksihartsin kanssa. Maaleja on sekä yksi- että kaksikomponenttisina. Kosteuskovettuvat polyuretaanit ovat yksikomponenttisia ja kovettuvat ilman kosteuden vaikutuksesta. Kaksikomponenttisissa polyuretaaneissa kovetteena on joko alifaattinen tai aromaattinen isosyanaatti.

Punamultamaali
Lietemaali, jonka pääasiallisimpana sideaineena on ruis- tai vehnäjauholiisteri, pigmenttinä punamulta ja säilytysaineena rautasulfaatti.

Päällemaalattavuus
Maali- tai lakkakalvon kyky kestää rypistymättä tai irtoamatta seuraavan kerroksen levittäminen.

Pölykuiva

Kalvo on pölykuiva, kun pöly ei tartu sen pintaan. Tätä voidaan testata ripottelemalla maalipinnalle kvartsihiekkaa ja poistamalla hiekka pehmeällä siveltimellä. Kalvoon ei saa jäädä mitään jälkeä.


R


Riittoisuus

Kokemukseen perustuva luku, joka ilmoittaa pinta-alan joka voidaan maalata litralla maalia. Riittoisuus vaihtelee maalattavan pinnan ja maalausmenetelmän mukaan. Teoreettinen riittoisuus on se laskettu pinta-ala, joka yhdellä litralla ohentamatonta maalia voidaan maalata sileälle ja imemättömälle alustalle siten, että syntyy määrätyn paksuinen kuivakalvo.

Ruosteenpoistoaste

Teräspintojen ruosteenpoiston huolellisuus ilmoitetaan puhdistusasteen avulla (Sa1, Sa2,5, Sa3, St2, St3).

Ruostumisaste

Maalaamattoman teräs- tai valurauta-alustan ruostumistilaa kuvaava standardin mukainen määritelmä. Ruostumisasteet merkitään kirjaimilla A, B, C ja D.  Ne määritellään sanallisesti yhdessä asiaa selventävien valokuvien kanssa.


S


Sabloni eli lovikko

Muovia, metallia tai paperia oleva mallinne, johon on leikattu haluttu kuvio ja jonka reikien läpi maalataan sienellä tai siveltimellä töpöttämällä.

Sellakka
Hartsiaine, joka sisältää kilpitäin eritettä. Käytetään pääasiassa spriihin liuotettuna lakkana. Sellakan väri on yleensä tummanruskea.

Selluloosalakka

Sisältävät nitroselluloosaa ja kovia hartseja. Ne kuivuvat 30–60 minuutissa. Lakka sivellään parina kolmena runsaana kerroksena. Ensimmäisen sivelyn jälkeen uusi tai vasta hiottu puupinta hiotaan hiekkapaperilla. Lakkakerros on väritön mutta kellastuu myöhemmin. Selluloosalakan käyttö lattialakkana on nykyisin hyvin vähäistä.

Sementtimaali

Veden vaikutuksesta kuivuva maali, jonka sideaine on sementti tai sementin ja sammutetun kalkin seos.

Sideaine
Aine, joka pitää maalikalvon koossa ja kiinnittää sen alustaansa. Sideaine voi koostua yhdestä tai useammasta osasta ja se voi kuivua erilaisilla kuivumismekanismeilla. Monet maalin ominaisuudet, kuten kuivuminen, kiinnittyvyys, mekaaniset ominaisuudet ja kestävyys määräytyvät lähinnä sideaineen perusteella. Tämän vuoksi luonnehditaan ja usein nimetäänkin maalityyppejä sideaineen mukaan.

Siklaus

Alustan tasoittaminen kaavinlevyllä.

Silikaattimaali

Fysikaalisesti kuivuva yksi- tai kaksikomponenttinen maali, jonka sideaineena on kalivesilasi.

Silikonialkydiöljy
Silikonilla kemiallisesti modifioitu pitkäöljyinen alkydisideaine. Silikonimodifioinnilla parannetaan alkydisideaineen säänkestävyyttä.

Silikonimaali
Fysikaalisesti kuivuva maali, jonka sideaineena on pääasiassa silikonihartsi. Alumiinipigmentoidulla silikonimaalilla on erittäin hyvä lämmönkesto, jopa 500 °C.

Siveltimet
Siveltimiä valmistetaan hyvin monen tyyppisiä. Voidaankin sanoa, että jokaiseen työhön on kehitetty oma sivellintyyppi. Oikean siveltimen valinnalla on suuri merkitys maalauksen joustavuuden ja työn lopputuloksen kannalta. Seuraavassa luettelossa on lyhyesti eri sivellintyyppejä:

Rengassivellin                maalarin perussivellin                            

Tasoitin                            yleissivellin                 

Lakkasivellin                  pidättää runsaasti maalia, yleissivellin   

Patterisivellin                 pitkävartinen litteä helasivellin

Viivasivellin                     viivauksia varten, pyöreä tai litteä, pitkävartinen,                                                              koristemaalaukseen                                        

Kirjoitussivellin              oravan-, mäyrän- ja näädänkarvaa, suippokärkinen,                                                pitkävartinen

Lattasivellin                    litteä, tavallinen, pohjamaalin levitykseen                          

Piiska                               pitkäkarvainen, hevosenjouhinen, puunmukailuun,                                                       lasyyripinnoille              

Suonistin                         puun- ja kivenmukailuun                        

Häivin                              pitkäkarvainen, mäyränkarvaa  tai sianharjasta,                                                           väripintojen  pehmentämisiin, värien sulauttamisiin,                                                       herkin sivellin

Laahuri                           kärkeä kohti oheneva, viivamaalaukseen, marmoroi

Suihkupuhdistus
Pinnanpuhdistusmenetelmä, jossa puhdistavat teräs- tai kvartsihiekkarakeet suihkutetaan puhdistettavaan pintaan joko kuivina tai veden kanssa.

Säänkestävyys
Pinnan kyky kestää sään vaikutusta ilman että pinnassa tapahtuu mainittavia muutoksia kuten kiillon alenemista, liituuntumista, pinnan halkeilua tai kuplimista (kestää erinomaisesti / kestää hyvin / ei kestä säärasitusta). Säänkestävyyteen vaikuttavat maalin lisäksi alusta, rakennustekniset seikat, pinnan esikäsittelyt ja maalaustapa sekä paikalliset sääolot ja ilman epäpuhtaudet.


T


Tarttuvuus (kiinnittyvyys)
Maali- tai lakkakalvon on kiinnityttävä kunnolla alustaansa, sillä muuten kalvo lohkeilee tai kuoriutuu. Epäpuhtaudet maalattavassa pinnassa voivat ratkaisevasti heikentää kiinnittyvyyttä. Myös pinnan tasaisuudella on merkitystä; huokoinen ja hiukan epätasainen pinta antaa paremman kiinnittyvyyden kuin tasainen pinta.

Tasoittuvuus

Maalityypistä riippuu myös maalin levittämisen jälkeinen tasoittuvuus. Jos maali tasoittuu hyvin, häipyvät maalauksessa syntyvät siveltimen jäljet tai välittömästi ruiskutuksen yhteydessä havaittavat epätasaisuudet (ns. appelsiininkuori). Öljylakat, standöljyt ja alkydilakat ovat luonteeltaan hyvin tasoittuvia, kun taas öljymaalit ovat jo vaikeammin tasoittuvia.

Tiheys

Aineen massa tilavuusyksikössä, yksikkö kg/m3 tai kg/l.

Tiksotropia
Aineen viskositeetin aleneminen sitä sekoitettaessa. Riittävästi sekoitettu tiksotrooppinen maali antaa alhaisen viskositeetin mutta saavuttaa jonkin ajan kuluttua jälleen tiksotrooppisen alkuviskositeettinsa (hyytelömaalit). Täysin tiksotrooppinen maali on pakkauksessaan hyytelömäistä. Varastoimisen jälkeenkin maali on homogeenista, eivätkä pigmentit laskeudu. Maali voidaan tällöin ilman sekoitusta ottaa suoraan siveltimeen suurina möykkyinä. Kun maalia sitten sivellään, se muuttuu viskositeetiltaan helposti siveltäväksi.


U


Uretaanialkydilakka
Valmistetaan kuivuvista öljyistä, isosyanaateista, moniarvoisista alkoholeista ja hapoista. Kuivumisaika on neljä tuntia ja tarvitaan kaksi sivelykertaa. Pinnasta tulee kova ja kemikaaleja kestävä.


V


Valuminen
Pintavika, joka aiheutuu maalin valumisesta pystypinnoilla maalauksen jälkeen.

Vernissa

Keitettyä pellavaöljyä, johon on lisätty kuivikkeita.

Vesivaha

Sisältää 10–18 % kiinteitä aineksia. Se on vahan tai muovin vesisuspensio. Vesivahaa kutsutaan myös itsekiillottuvaksi, koska vahakerros tulee yleensä kuivuttuaan kiiltäväksi, ja jälkikiillotus on tarpeeton. Vaha levitetään lattiaan veteen kastetulla ja kuivaksi kierretyllä pyyhkeellä tms. Vahaus kuivuu n. 20 min.

Viskositeetti
Nesteen sisäistä kitkaa ilmaiseva suure. Se kuvaa nesteen juoksevuutta. Mitä pienempi viskositeetti on, sitä juoksevampaa neste on.

VOC
Volatile Organic Compounds – haihtuvat orgaaniset yhdisteet. VOC on liuotetta, jonka kiehumispiste normaalipaineessa on alle 250 ° C.

Vuoseeraus
Valo- ja varjoviivojen maalaus, jolloin tasainen pinta saadaan näyttämään siltä kuin työssä olisi eri tasoja, profiloituja listoja tms.

Väri

Aistihavainto, jonka esineen pinnasta heijastunut tai aineen läpi kulkeutunut valo aiheuttaa. Väri voidaan kuvata ilmoittamalla kolme värin ominaisuutta: värisävy, kylläisyys ja vaaleus.

Väririkko

Värivika, jossa pinnan väri on paikoitellen muuttunut alla olevasta kerroksesta kulkeutuneen pigmentin tai väriaineen vaikutuksesta.

Öljymaali
Maali jonka sideaineena on hapettumalla kuivuva öljy, esim. pellavaöljy.