Rakennusten julkisivujen värityksen historiasta

Rakennustemme väritystä ovat ohjanneet muodin vaihtuvat pyrkimykset, joita rajoittivat mm. kirkkaimpien pigmenttien korkea hinta tai tekniset seikat. Perinteen muodostumiseen, jatkumiseen ja säilymiseen ovat vaikuttaneet värien saatavuus, viranomaisten määräykset sekä ympäristössä nähdyt esikuvat. Näiden tekijöiden seurauksena syntyi suomalaisen rakennuskannan värien käytön perinne.

Uusien rakennustyyppien leviäminen tapahtui pääosin rannikoilta kohti syrjäisempiä sisämaan alueita. Uudistusten leviäminen oli hidasta ja usein seudun pappilat ja kartanot olivat edelläkävijöitä ja toimivat esimerkkeinä monessa mielessä.

Punamullan ja keltaokran suosiminen värityksessä

Rakennusten ulkopintojen maalaamisen vanhin kerrostuma on varsin selkeästi punamullan käyttö. Vanhimpien tallella olevien tietojen mukaan punamulta-keittomaalin historia ulottuu jopa 1500-luvulle saakka. Punaisen värin käyttö alkoi kaupunkien kirkoista, raatihuoneista, valtion virkataloista ja varakkaimpien kauppaporvarien rakennuksista.

Punamultaa siveltiin hirsipinnoille ja pystyvuoratuille lautapinnoille. Maalin valmistamiseen ja sivellykseen oli syntynyt kokonainen kiertävien ”punavärjääjien” ammattiryhmä.

Meillä punamullan käyttö lisääntyi 1700-luvun jälkipuoliskolla ja saavutti huippunsa vasta 1900-luvun vaihteen tuntumassa. Varhaisemmissa tai vaatimattomissa kohteissa nurkka- ja ikkunavuorilaudat maalattiin samalla punaisella kuin seinätkin.  Värin käyttö arkkitetuurin jäsentelyn esiin tuomisessa on  myöhäisempää ja aluksi vaaleammat osat olivat melko taitetun valkoisia. Kontrasti seinän punaisen ja vuorilautojen valkoisen välillä oli huomattavasti vähäisempi kuin nykyään.  Punaisen värin käytön leviäminen rannikoilta sisämaahan ja itärajalle kesti runsaat sata vuotta.

Keltaokra seurasi punaista vaihetta. Punaisen yleistyessä sen arvostus jossain määrin samalla laski ja sen käyttö laajeni myös talousrakennuksiin. Aikaansa seuraavat talon omistajat tai rakentajat valitsivat nyt värikseen pehmeän keltaisen joko keittomaalina tai höylättyä puuta maalattaessa öljyyn sekoitetun keltaisen maalin.