Ulkopintaan valitaan kestäväksi koeteltu ratkaisu

Suomen ankarassa ilmastossa luotetaan täällä laadukkaiksi todettuihin pinnoitteisiin. Korjausrakentamisen määrässä meillä on vielä matkaa Keski-Euroopan tasolle.

Suomen kiinteistö- ja rakennuskanta on siinä iässä, että korjausrakentamisen tarve kasvaa koko ajan. Alan asiantuntijoiden mielestä käytämme niin korjaamisessa kuin uudisrakentamisessakin mieluiten hyviksi koeteltuja ja havaittuja ratkaisuja emmekä juurikaan ryntäile trendien perässä.

– Olemme saavuttaneet tilanteen, jossa korjausrakentamisen volyymi ylittää uudisrakentamisen määrän, kertoo A-Insinöörien korjaussuunnittelun yksikönjohtaja Mikko Tarri Tampereelta.

– Emme silti ole läheskään samalla tasolla kuin Keski-Euroopassa, missä korjataan tuplasti enemmän kuin rakennetaan uutta. Korjausvelka kasvaa, kun korjattavaa massaa kertyy joka vuosi pari prosenttia lisää.

– Pakkasta, tuulta ja sadetta tarjoileva ympäristömme asettaa kovat vaatimukset rakentamiselle ja pinnoitteille, Tarri muistuttaa.

– Suomi on niin pieni markkina, että alan konsensus ratkaisujen ja tekniikoiden suhteen löytyy yleensä muutaman vuoden kokeilujen ja keskustelujen jälkeen. Suunnittelussa arvostetaan edelleen saumattomia pintoja, ja remontithan toteutetaan enimmäkseen suunnittelijoiden valintojen mukaan.

Tarrin työnantajalla A-Insinööreillä noudatetaan alalla vallitsevaa hyvän rakentamisen näkemystä. Materiaalivalinnat ovat pitkälti arkkitehtisuunnittelun käsissä muutamia taloyhtiöhankkeita lukuun ottamatta. Lopulliset päätökset tehdään yhteisymmärryksessä tilaajan kanssa.

As Oy Kaupinpirtti halusi saneerauksessa panostaa imagoon ja ilmeeseen ja luoda leimansa alueen 1970-luvulle tyypilliseen rakennustyyliin, kertoo Mikko Tarri.

Vanhojen rakenteiden pinnoittamiseen on paljon vaihtoehtoja

– Haastavimmissa julkisivukohteissa etsitään koko ajan uusia eristämis- ja pinnoitusratkaisuja, kertoo korjaussuunnitteluun erikoistuneen Leo Osara Oy:n toimitusjohtaja Tomi Hautakangas.

– Vanhojen rakenteiden pinnoittamiseen on nykyisinkin olemassa monenlaisia tuotteita. Esimerkiksi alun perin kunnolla tehdyn klinkkeripintaisen julkisivuelementin käyttöikää voi lisätä erilaisilla impregnointiaineilla, joilla saa aikaan kosteutta hylkivän pinnan. Perusteellisiin korjaushankkeisiin löytyy hyvin keinoja, mutta suppeammin mitoitettuihin, käyttöiältään rajoitettuihin ja taloudellisesti haasteellisiin projekteihin kaivataan uusia ratkaisuja.

Alan paletissa saisi olla vaihtoehtoja uudisrakentamisen ja entisöinnin välille. Suomessa syyllistytään myös usein tietynlaiseen ylikorjaamiseen, koska aina ei jakseta hakea optimaalista ratkaisua.

– Rakennuksen ilme on helppo uudistaa pinnoitteilla, mutta pitää miettiä kunnostuksen tavoitteet, Hautakangas jatkaa.

– Energiansäästölle ei ole kaikilla korjausratkaisuilla automaattisesti takaisinmaksuaikaa. Kaikkia kohteita pitäisi tarkastella nykyistä laajemmin korjaustapaa valittaessa. Elinkaari- ja energialaskelmilla saadaan melko selkeä kuva siitä, mikä kannattaa, mutta toki myös asumismukavuudella on merkitystä. Korjaamista ei saa jättää liian myöhäiseksi niin, että kiinteistön arvo laskee liian alas ja korjauksen hinta nousee liian korkeaksi eikä korjaaminen siksi kannata. Hyvällä hoidolla ja huollolla saadaan sandwich-elementtitalojenkin käyttöikää pidennettyä, ja parvekkeiden vesieristeet sekä lasitus pelastaisivat monta kohdetta ennenaikaiselta laajalta korjaukselta.

– Pinnoitetuotteen soveltuvuutta ei pidä jättää urakoitsijan vastuulle, Hautakangas korostaa.

– Nykyisin kaikki julkisivumaali- ja laastituotteet ovat erilaisia, kaikissa on omat työtavat, ja soveltuvuus pitää varmistaa valmistajalta jo suunnitteluvaiheessa. Alalla on ikävänä tapana vaihtaa työnaikaisesti tuotteita halvempiin aika suppean harkinnan ja käsittelyn jälkeen.

Pitkän aikavälin hankesuunnittelu on tärkeää

– Taloyhtiön julkisivujen korjaustapaa ja -ajankohtaa valittaessa täytyy ensin tutkia koko kiinteistön korjaustarpeet, sanoo Insinööritoimisto Conditio Oy:n toimitusjohtaja Juha Räisänen.

– Jos putketkin on pakko peruskorjata, taloudellisista syistä päädytään helposti mahdollisimman kevyeen kunnostukseen. Päätöksentekoa saattaa mutkistaa julkisivuun liittyvien ikkunoiden ja vesikaton korjaustarve. Ajan tasalla oleva PTS ja hyvin tehty hankesuunnittelu auttavat ottamaan kaikki osa-alueet huomioon ja helpottavat päätöksentekoa.

– Yleensä rakennuksen ulkovaippaa pohditaan laajana kokonaisuutena, Räisänen jatkaa.

– Joudutaan päättämään, tehdäkö yhtenä vuonna kevyehkö huoltomaalaus tai saumojen uusiminen vai kattavampi peruskorjaus 10 vuoden kuluttua. Työmaatekniset näkökohdat ja rakenteiden väliset
liittymät alkavat usein puoltaa eri rakennusosien ottamista mukaan hankkeeseen. Erillishankkeiden asumishaitat ovat suuremmat kuin kattavamman, kerralla tehtävän hankkeen, ja myös rakennuttamiskustannuksissa on eroa erityisesti pienemmissä yhtiöissä. Asiantuntijan on oleellista esittää kiinteistön omistajalle realistiset korjausvaihtoehdot ja hankekokonaisuudet kustannusarvioineen. Arkkitehtuuri- ja ulkonäköseikat ovat usein ratkaisevia.

– Suunnittelija tai kuntotutkija saattaa jättää kevyemmät korjausvaihtoehdot, kuten huoltomaalauksen, kokonaan esittelemättä tilaajalle, Räisänen toteaa.

– Vaikka niihin sisältyy lähtökohtaisesti enemmän riskejä, ne tulisi uskaltaa esittää vaihtoehtoina. Kustannusarvioiden lisäksi tulee muistaa esittää odotettavissa olevat käyttöiät ja vaikutukset energiatehokkuuteen.


Ota yhteyttä
Kaipaatko lisätietoa julkisivujärjestelmistä? Ota yhteyttä >>