Hidas remontti palauttaa Schaumanin linnan tyylin

Jyväskylän Lutakkoon tehtaanjohtajan edustusasunnoksi rakennettu Schaumanin linna saa alkuperäistä tyyliä arvostavan sisäremontin, jota ei tehdä kiireellä.

Schaumanin linnan suunnittelijoiden esikuvana oli ”vanhempi rakennustaide ja uudemmat rakennustyökeinot”.

Modernin kerrostaloalueen, järvimaiseman ja moottoritien kainalossa, Jyväskylän keskustan tuntumassa sijaitseva vaaleanpunainen kivirakennus vie ajatukset eurooppalaisiin aateliskartanoihin. Renessanssityyppinen talo onkin saanut nimen Schaumanin linna.

Rakennus valmistui vuonna 1924 Schaumanin vaneritehtaan johtajan edustusasunnoksi, ja se on edelleen komea osoitus teollistumisen ajan elämäntavoista. Linnan suunnitteli arkkitehti Gunnar Achilles Wahlroos tehtaanjohtaja Bruno Krookin kodiksi. Jyväsjärven ja Tourujoen rajaamalla 15 000 neliön tontilla on päärakennuksen ja palveluskunnan tilojen lisäksi harvinainen muotopuisto.

Johtajaperheen 2 600 bruttoneliön asuinkiinteistö jaettiin sodan jälkeen usean perheen asunnoiksi, ja myöhemmin se toimi metsäjätti UPM Kymmenen edustustiloina. Schaumanin linna oli pitkään tyhjillään ja etsi ostajaansa, kunnes Arkkitehtisuunnittelu Jukka Tikkanen Oy osti kiinteistön vuonna 2009 itselleen. Nyt linnaa muutetaan taas asuinkäyttöön alkuperäistä tyyliä kunnioittaen.

Hitaasti ja huolella talon hengen mukaiseksi

Arkkitehti Jukka Tikkanen edustaa nyt sekä linnan omistajaa, remontin suunnittelijaa että urakoitsijaa, kun arkkitehtitoimisto osti remonttifirman konkurssilta. ”Että saatiin pelastettua ihmisten työpaikat”, Tikkanen sanoo.

Ulkopuolelta suojeltu ja kunnostettu rakennus remontoidaan henkeen sopivalla tavalla myös sisältä. Remontti etenee rauhassa ja vaiheittain. Uuden omistajan tarkoituksena on palauttaa sisätilojen tyyli alkuperäiseen asuunsa niin pitkälle kuin mahdollista.

– Remontille ei ole tehty kustannusarviota eikä aikataulua. Eikä tehdäkään, arkkitehti Jukka Tikkanen sanoo.

Tikkanen kunnostaa ensin kolmasosan linnasta kodikseen. Toinen puoli peruskorjattiin 1990-luvulla, ja tilat on vuokrattu jyväskyläläisille yrityksille vielä kahdeksi vuodeksi.

Kiirettä ei pidetä.

– En tiedä vielä itsekään, mitä linnaan tulee. Perimmäisenä haaveena olisi perustaa tilaushotelli, jonka huoneita voi vuokrata vain jos tuntuu siltä, Jukka Tikkanen pohtii.

 

Ihonsileää pintaa tasoittamalla

Ruokasalien seinäpinnat kuvioitiin kiiltäviksi perinteisellä lakkamaalin ja öljysilotteen sekoituksella. Sileä laastipinta tummuu vanhetessaan talon hengen mukaiseksi.

Linnan sisäpintojen remontoinnissa käytetään perinteisiä menetelmiä, mutta sopivissa kohdissa turvaudutaan myös nykyaikaisiin materiaaleihin.

Ruokasalien seinät käsiteltiin Suomessa nykyään harvinaisella menetelmällä, perinteisellä Lakkamaalilla ja Öljysilotteella tasoittamalla, tuloksena lasyyrimäisen läpikuultava ja kiiltävä, sävytetty laastipinta.

– Sileä kuin naisen iho, Jukka Tikkanen veistelee.

– Kellertävä öljysilote ja muutama tikullinen Lakkamaalia levitettiin lastalla kuvioiden pohjamaalin päälle. Lopputulos on rakennuksen alkuperäisen hengen mukainen, kirjava ja kiiltävä laastipinta. Niukassa valossa seinä tummuu ja kokonaisuus vanhenee upeasti, Tikkanen lisää.

Perinnemenetelmien rinnalla kulkee nykyaika: ikkunanpuitteet, ovet ja karmit on käsitelty paikalla, tavallisilla nykyaikaisilla kaluste- ja rakennusmaaleilla sekä pinnoitteilla. Asuinpuolella karmit ja kalusteet on pohjamaalattu Otex-tartuntapohjamaalilla, kitattu ja silotettu Spakkeli Alkydisilotteella sekä valmiiksimaalattu Maalarin valkolakalla. Liikehuoneistojen seiniin ja kattoihin käytettiin Presto- ja Prestonit-tasoitteita ja huoltomaalaukseen Ässäplast-maaleja.

 

Rakennustekniikassa aikaansa edellä

Tikkasen mukaan hyvä suunnittelu on osoittanut arvonsa.

– Schaumanin linnan suunnittelivat Suomen parhaat insinöörit. Tämän paremmin ei voi taloa tehdä. Kaikkea käytettiin mitä rakennustekniikassa oli keksitty, Tikkanen sanoo.

Talossa oli jo 1920-luvulla koneistettu ilmanvaihto, pumpuilla varmistettu salaojajärjestelmä, sadeveden sinne ohjaavat syöksytorvet ja koneellinen kylmiö.

Erikoisuuksia ovat nykyäänkin viinikellari, lukuisat salakäytävät sekä ylimmän kerroksen täysmittainen tenniskenttä.

 

Linnassa oli alunperin 25 huonetta, mutta pohjaratkaisu on muuttunut, kun kierreportaita on korvattu betoniportaikoilla ja sisäänkäyntejä, ikkuna-aukotuksia sekä väliseiniä tehty lisää.

– Olemme löytäneet seinistä alkuperäisiä maaleja ja huoneiden päävärejä, ja rintapaneeleja sekä ovia on tehty lisää vanhojen mallien mukaan, Jukka Tikkanen kertoo. Linnan alkuperäisiä barokki-, jugend- ja rokokookalusteita ovat kuluttaneet aikoinaan niin Urho Kekkonen kuin useat Euroopan kuninkaallisetkin.

– Ja Suomen tunnetuimpiin kuuluvan puusepän, Hannes Autereen linnaan veistämä pöytäryhmä on nykyään UPM:n klubilla. Se kruunaisi olohuoneen kalustuksen, Tikkanen miettii.

Teksti: Lotta Suistoranta

Palaa otsikoihin