Crusellinsilta uusi maamerkki Helsingissä

Ruoholahdenkanavan ylittävä Crusellinsilta valmistui Helsinkiin viime vuonna. Pylonit kohoavat 49 metriä merenpinnan yläpuolelle ja alikulkukorkeutta on 5,25 metriä, jottei veneliikenne estyisi. 143 metriä pitkällä ja 25 metriä leveällä sillalla on ajoradat molempiin suuntiin ja kaksi kevyen liikenteen kaistaa sekä keskellä alue raitiotieliikenteelle.

Näyttävä vinoköysisilta rakennettiin Länsisatamankadun jatkeeksi yhdistämään Ruoholahti ja Jätkäsaaren länsireuna toisiinsa. Rautaruukki toimitti paalut ja teräsrakenteet, ja urakoinnista vastasi Skanska Infra Oy. Silta oli poikkeuksellisen vaativa urakka sekä rakennetyyppinsä että geometriansa takia.



"WSP Finland tuotti kaikki sillan rakennesuunnitelmat tietomalleilla. Kyseessä on ensimmäinen kokonaan mallintamalla suunniteltu silta koko Suomessa", kertoo projektinjohtaja Ville Alajoki Helsingin kaupungin rakennusvirastosta.

Sillan päällysrakenne on pituussuuntaan jännitetty betoninen palkki, ja poikkisuunnassa se toimii liittorakenteena. Teräspylonit seisovat teräsbetonijaloilla. Jännitetyssä siltarakenteessa ei sinänsä ole mitään uutta. Mutta kun pituussuunnassa jännitetty betonirakenne toimii poikittaissuunnassa liittorakenteena, kyseessä on harvinaisuus.

"Mallintamisen pilottina toimiminen aiheutti hankkeelle ongelmiakin. Tarkka kiinnipitäminen arkkitehdin haluamasta erittäin hoikasta muodosta johti monimutkaiseen ja tiheään raudoitukseen, mikä teki sillasta vaativan mallinnettavan", toteaa WSP Finlandin liiketoimintajohtaja Pekka Pulkkinen.

Suurin osa putkista ja johdoista mahdutettiin sillan kannen alle pääpalkkien väliin. Tekniikkaa sijoitettiin myös siltakanteen yhteyksien varmistamiseksi kaikissa olosuhteissa.

SILKO-hyväksytyt pintakäsittelyaineet Tikkurilasta

Pylonien ulkopuoli ja teräskaiteet käsiteltiin Tikkurilan EPPUR 310/5-FeSa2½ -maalausjärjestelmällä, jolla on Tielaitoksen siltapinnoitteille myöntämä SILKO-hyväksyntä teräsrakenteille rasitusluokkaan C5 eli hyvin ankaraan meri- ja teollisuusilmastoon. Teräskaiteiden pohja- ja välimaali ovat samat kuin pyloneissa, mutta pintaan valittiin kaksi erilaista polyuretaanimaalia. Pylonit viimeisteltiin  Temathane 50:llä ja teräskaiteet Temadur 50:llä. Pylonien sisäpuolet sekä vaijerien läpiviennit ja vaijerikotelot suojattiin Tikkurilan EP250/2-FeSa2½- maalausjärjestelmällä, jolla myös on SILKO-hyväksyntä. Tematar TFA soveltuu teräs-, sinkki- ja betonipinnoille erityisesti maan- ja vedenalaisissa rakenteissa ja muodostaa kovaa kulutusta ja veden upotusrasitusta hyvin kestävän kalvon. Teräsrakenteet toimitettiin siltapaikalle pääasiassa valmiiksi pintamaalattuina. Värisilta Oy vastasi asennuspaikalla tehdyistä maalaustöistä. Näitä olivat hitsausliitosten maalaukset ja teräsrakenteen korjausmaalaukset sekä pintojen touch up -pintamaalaukset.

Teksti: Arja Schadewitz, Tikkurila oyj
Kuvat: Matti Kallio

Palaa otsikoihin