Luova talous vauhdittaa kiinalaista design-ilmiötä

Nopeasti kehittyvä teknologia on edesauttanut maailmanlaajuista kommunikointia ja verkostoitumista.

Samalla kun tietoyhteiskuntaistuminen on yhdentänyt maapalloa, lokaali kulttuuri on vahvistunut. Kulttuurinen pääoma onkin nostettu luovan talouden keskeiseksi voimavaraksi myös Kiinassa. Siellä luovan talouden kehittäminen alkoi vuonna 2001 pääsihteeri Rihua Wangin aloitteesta.

 

1990-luvun avautumisen jälkeen Kiinalla on ollut kova halu ottaa takaisin asemansa maailman mahtimaiden joukossa. Sitä mukaa kuin maa on tuottanut edullisesti tavaraa muulle maailmalle, sikäläiset valmistajat ovat parantaneet laatua. Niinpä onkin vähättelevää puhua Kiinasta pelkästään halpatyömaana. Kiinalaisen designin hinta-laatusuhde alkaa olla monessa tapauksessa kilpailukykyinen eurooppalaisen kanssa. Edes maata kohdanneet suuret mullistukset eivät ole onnistuneet tukahduttamaan vahvaa käsillä tekemisen perinnettä. Kiinan talouden vaurastuessa on alkanut näyttää siltä, että upeaan käsityötaitoon perustuva luovuus on puhkeamassa kukkaansa.




URBN Hotel Shanghain French Concession -alueella sijaitsee Kiinan ensimmäinen hiilineutraali hotelli. 26 huoneen designhotelli on rekonstruoitu vanhasta postitalosta, ja sen sisustuselementteinä on käytetty oivaltavasti kierrätysmateriaaleja.

 

Kuva Kati Hienonen

 

Shanghain luovat korttelit ovat esimerkkejä luovan talouden kehittymisestä Kiinassa. Kaupungin vanhoja kortteleita on muutettu luovuutta tihkuviksi alueiksi, joissa perinteet yhdistyvät uuteen. Taikang Roadin perinteinen Shikumen-tyylinen asuinalue on muutettu galleria-, kahvila- ja trendiputiikkialueeksi ja vanha Moganshan Roadin teollisuusalue varastoineen on modernisoitu kiinalaisen nykytaiteen galleriakortteliksi M 50:ksi. Luovien vaikutteiden omaksuminen maassa on läntisen maailman näkökulmasta tarkasteltuna varsin vauhdikasta. Jo nyt kiinalaisessa muotoilussa näkyy ekologisuuden soveltamista ja jopa Maon ajan ironisointia esimerkiksi Madame Mao’s Dowry -merkin retroemaliastioissa tai Shirt Flagin t-paidoissa.



M50-alueella on lukuisia kiinnostavia gallerioita, joissa on esillä paikallista nyky- ja käyttötaidetta.

 

Kuva Kati Hienonen

 

Vaikka kiinalaiset omaksuvat länsimaisia vaikutteita nopeammin kuin koskaan aikaisemmin, paikalliset muotoilijat luovat omasta kulttuuristaan käsin varsin kiehtovaa ja omaperäistä designia. Kiinalainen uusi design vetoaa etenkin länsimaiseen kuluttajaan, koska siinä länsimaista kadonnut hienovarainen käsityötaito yhdistyy nykyaikaiseen muotoiluun.



Blue Shanghai White -keramiikassa yhdistyy perinteisen Jiangxi-alueen käsityötaito moderniin muotoiluun.

 

Kuva Kati Hienonen

 

Kiinan tavoitteena onkin muuttaa ”Made in China” -käsite muotoon ”Created in China”. Opiskelijat, tutkijat ja elinkeinoelämän edustajat harjoittelevat ja kehittävät kansainvälisissä projekteissa menetelmiä luovaan ongelmanratkaisuun, prototypiointiin, käytännön kokeiluihin ja paremman käyttäjäkokemuksen aikaansaamiseen. Ei siis ole ihme, jos kiinalaisesta muotoilusta kehkeytyy nopeastikin vientituote.



Urbantribe on Aasian etnisten tyylien innoittama vaatemallisto.  Shanghailainen merkki neutralisoi suurkaupungin kiivasta elämää ekologisilla materiaaleilla, väljillä linjoilla ja neutraaleilla väreillä.

 

Kuva Kati Hienonen

 

Luovan talouden (megatrendin) vaikutus kiinalaiseen nykymuotoiluun

• Paikalliset kulttuurivaikutteet rohkeasti esillä
• Alueellinen käsityö ja erityisosaaminen näkyväksi: esimerkiksi brodeeraus, indigovärjäys, paperileikkaus, kansantaide, kalligrafia, sinivalkokuviointi 
• Eri dynastioiden historialliset kerrostumat ja Maon ajan nostaminen retroksi
• Länsimaisen ja japanilaisen muotokielen yhdistäminen omaan designiin
• Luovan ratkaisun ja muotoiluinnovoinnin toimintaperiaatteiden soveltaminen muotoilutyössä
  
  

Bundin rantakadun tuntumassa on pikkuinen asustekauppa Suzhou Cobblers, jossa myydään brodeerattuja silkkisiä käsilaukkuja ja kuvioituja pistokkaita.

 

Kuva Kati Hienonen

Palaa otsikoihin