Keittiöpuutarhoja keskustoihin – rurbanisaatio valloittaa kaupunkeja

Tarve tehdä jotain puhtaamman maapallon puolesta näkyy lisääntyneenä kiinnostuksena puutarhan hoitoa kohtaan.

Enää ei rakenneta puutarhaistutuksia pelkkään esteettisyysnäkökulmaan perustuen, kuten 2000 -luvun alun minimalistinen tyyli meitä opasti. Nyt halutaan viljellä hyötypuutarhoja. Yllätyksellisintä on, että hyötyviljely on suurinta huutoa maailman metropoleissa, kuten New Yorkissa, Pariisissa ja Lontoossa. Paikoissa, joissa luonto on jo kasvanut erilleen ihmisestä. On alettu puhua rurbans-elämäntavasta, jossa maaseudun elementtejä tuodaan kaupunkikulttuuriin.

Kanadalais-hongkongilainen opiskelija Dylan Kwok suunnitteli TaiK:n lopputyössään Helsingin kerrostalojen sisäpihoille yhteisöllisiä kasvihuoneita, "green hubeja".

 

New Yorkissa on helpotettu kaavoitussäädöksiä, jotta ihmiset perustaisivat innokkaammin kattofarmeja. Pilvenpiirtäjien katoille rakennetaan mehiläistarhoja kasvien pölyttämisen ja hunajan vuoksi. Pariisin puistoihin on istutettu vihannesviljelmiä ja hedelmäpuita. Sadosta saa nauttia kuka tahansa kaupunkilainen.

 

Helsinkiläistenkään ei välttämättä tarvitse lähteä maalle korjatakseen satoa syksyllä. Nyt yrttejä, juureksia ja vihanneksia viljellään kaupungin keskustoissa erilaisissa laareissa, viherhuoneissa, viljelylaatikoissa tai ruukuissa. Suomalainen ympäristöjärjestö Dodo ry  www.dodo.org kasvattaa lähiruokaa Pasilan veturitalleilla. Savoy-ravintolan terassin viljelylaarista saadaan tänä kesänä villiyrtit ravintolan gourmet-annoksiin. Suomalainen rurbanisaatio etsii omaa paikkaansa kulttuurissa, jossa maaseutumainen elämä ei ole niin kaukainen asia kuin maailman suurkaupungeissa.

Yrttejä ja salaatteja kotikäyttöön kaupunkiviljelijä kasvattaa parvekkeellaan Kekkilän viljelylaatikoissa.

Kaupunkeihin maalaiselämä on tullut luomu- ja lähiruoan suosion saattelemana. Erilaiset kivijalkamyymälät, kuten Lasipalatsin Eat & Joy Maatilatori, ovat alkaneet myydä pientuottajien huippuraaka-aineista valmistettua lähiruokaa. Raaka-aineiden kasvattaminen on kohta jokaisen fanaattisen kotikokin unelma paitsi terveellisyys- myös hintasyistä. Lisäksi viljely on rentouttavaa puuhaa kiireiselle nykyihmiselle. Kiinnostava harrastus lisää myös yhteisöllisyyttä. Intohimoisimmat rurbaanit muodostavat omavaraisia kaupunkiyhteisöjä, jotka pyrkivät tuottamaan ja ostamaan lähellä valmistettuja tuotteita.

Kekkilän uusista vihervajoista löytyy lähiöpihoille erikokoisia versioita. Tikkurilan ja Kekkilän kanssa yhteistyössä tehty värikartta auttaa valitsemaan omaan vihervajaan sopivimman sävyn.

 

Maalaiselämä kaupungissa designilmiönä:

• Kokemuksellisuus ja moniaistisuus ovat tärkeämpiä kuin viimeistelty design
• Sattuma ja joustavuus
• Hyötypuutarha-ajattelu valtaa jätemaat ja hyödyntämättömät alueet
• Lähituotantoa suosivat kivijalkamyymälät
• Katukeittiöt
• Ruoan kasvattaminen puistoissa, kerrostalojen sisäpihoilla, kasvihuoneissa, parvekkeilla, katoilla ja ikkunoilla
•  Vaihdantaan ja ostamiseen liittyvät yhteisöpalvelut
• Kuljetaan pyörällä tai kävellen
• Pienillä turbiinituulimyllyillä tai aurinkopaneeleilla itse tuotettu energia
• Tehdään yhdessä -ajattelu

Lomalle lähtijä saa inspiraatiota maalaiselämän arkeen Mari Mörön kirjasta Vapaasti versoo (Kirjapaja). Hyötypuutarhuriksi aikovaa opastaa Minna Siltalan kirja Keittiötarhan 3 vuodenaikaa (WSOY).

Palaa otsikoihin