Tikkurila worldwide

Pintakäsittelyvaihtoehdot

Bike shop floor









Pölynsidonta

 

Teollisuuden betonilattioiden kevyin käsittely on ns. pölynsidonta. Pölynsidontakäsittelyssä sidotaan betonilattian pinnassa esiintyvä vapaa kalkki. Pölynsidontakäsittely soveltuu parhaiten uusille tiiviille betonilattioille.

 

Suunnittelulujuusminimi on K 30. Pölynsidontakäsittelyssä vältetään muodostamasta kalvoa lattian pintaan. Pölynsidonta-aineet voidaan jakaa kemiallisesti vaikuttaviin ja lakkamaisiin tuotteisiin.

 

Kemiallinen pölynsidonta

 

Kemiallisessa pölynsidontakäsittelyssä betonilattian ns. vapaa kalkki sidotaan kemiallisesti betonilattiaan. Käsittely ei välttämättä sulje betonilattian huokosia, joten epäpuhtaudet, öljyt, rasvat ja lattialle joutuvat betonia syövyttävät kemikaalit pääsevät imeytymään lattiaan. Kemiallisia pölynsidonta-aineita ovat mm. fluatointiaineet, jotka ovat erilaisia suolaseoksia. Tikkurilan fluatointiaineen nimi on TEMAFLOOR FLUAT.

 

Lakkaus pölynsidontana

 

Pölynsidontaan käytettävät lakkamaiset tuotteet ovat joko polyuretaani- tai epoksipohjaisia tuotteita kuten TEMAFLOOR 25, TEMAFLOOR 210 ja TEMAFLOOR 400 epoksilakka. Lakka ohennetaan yleensä kuiva-ainepitoisuuteen 30 % tai alle, mahdollisimman hyvän tunkeutumisen saavuttamiseksi.

Tiiviiseen, vähintään suunnittelulujuutta K 30 vastaavaan imubetonilattiaan riittää normaalisti 1 - 2 lakkauskäsittelyä. Lakkamaiset tuotteet täyttävät betonilattian pintaosan huokosia paremmin kuin kemialliset pölynsidonta-aineet.


Tuotetyypistä riippuen myöskin betonilattian kemiallinen kestävyys lisääntyy.

 

Lakkaukset, maalaukset

 

Lakkauksissa ja maalauksissa betonilattian pintaan muodostetaan selvä kalvo. Lopullinen kalvonpaksuus on yleensä alle 200 μm.

 

Lakkaukset 

 

Lakkausten tarkoituksena on tiivistää ja vahvistaa betonilattian pintaa. Lakkauskäsittelyt soveltuvat sekä uusille että vanhoille betonilattioille teollisuuden varasto- ja tuotantotiloissa.

 

Käytetyimmät betonilakkatyypit ovat kaksikomponenttiset TEMAFLOOR

210 epoksilakka tai TEMAFLOOR 400 epoksilakka.

 

Epoksipohjaiset lakkaukset kestävät mekaanisen rasituksen lisäksi hyvin myös kemikaalirasituksia.

 

Tiivis betonilattia lakataan normaalisti kahteen kertaan. Pohjustuksessa lakka

ohennetaan tyypistä riippuen 20 - 50 %. Pintalakkaus suoritetaan joko ohentamattomalla tuotteella tai ohentaen 10 - 20 %. Huokoinen ja hauras betonilattia on pohjustuslakattava useampaan kertaan.

 

 

Maalaukset 

 

Betonilattian maalaaminen soveltuu sekä vanhoille että uusille teollisuuden lattioille, joihin kohdistuu kohtalainen mekaaninen ja kemiallinen rasitus. 

 

Käytetyimmät maalityypit ovat kaksikomponenttiset, epoksisideaineeseen perustuvat maalityypit, kuten liuotteeton TEMAFLOOR 150 ja vesiohenteinen FONTECOAT FL 100 joilla on hyvät kemikaalien- ja kulutuksenkesto-ominaisuudet.

 

TEMAFLOOR 150 soveltuu myös mm. asfaltti- ja bitumipitoisten vanhojen lattiapäällysteiden maalaamiseen FONTECOAT FL 100 soveltuu elintarvikkeita valmistavien tuotantolaitosten lattia- ja seinäpinnoitteena.

 

 

Pinnoitteet, massat

 

Pinnoitteet  

 

Betonilattioiden pinnoitteita suositellaan käytettäväksi silloin, kun lakkaukset ja maalaukset ovat liian ohuita lattiaan kohdistuvaa mekaanista ja kemiallista rasitusta ajatellen. Pinnoitteet ovat itsesiliäviä ja yleensä liuotteettomia tuotteita. Sideaineina voidaan käyttää mm. epoksi- ja polyuretaaneja.

 

Metallic floor application














TEMAFLOOR P 300 epoksipinnoitteella suositeltavat kalvonpaksuudet ovat 0,3 - 0,5 mm. Pohjustustyö tehdään samaan sideaineeseen perustuvalla ohennetulla lakalla, TEMAFLOOR 200, runsaasti imeyttäen. Huokoinen betonilattia on tarvittaessa pohjustettava useampaan kertaan. Pinnoitekalvo (0,3 - 0,5 mm) saavutetaan normaalisti yhdellä levityskerralla. Työvälineenä käytetään mm. kampalastaa ja mohairtelaa.

 

TEMAFLOOR PU polyuretaanipinnoitteella suositeltavat kalvonpaksuudet ovat 0,3-0,5mm. Pinnoitustyö tehdään tuotteen tuoteselosteen mukaan. Polyuretaani pinnoitteella on hyvä iskunkestävyys. Siksi sitä voidaan käyttää mm. IV-konehuoneiden lattiapinnoitteena.

TEMAFLOOR PU-UV polyuretaaninpinnoitetta suositellaan käytettäväksi TEMAFLOOR PU- lattiapinnoitteen päälle paikkoihin jotka altistuvat suoralle auringonvalolle. Suositeltava kerrospaksuus on 0,3- 0,5mm.

 

Pinnoitteiden käyttöalueita ovat kohtalaisen mekaanisen ja voimakkaan kemiallisen rasituksen alaiset teollisuuden tuotanto- ja varastotilat.

 

Massat      

 

Betonilattian massauksista puhutaan silloin, kun lattian pintaan tulevan tuotteen kalvon paksuus on suurempi kuin 1 mm. Massat voidaan jakaa ns. itsesiliäviin ja toisaalta hierrettäviin massoihin.

 

Kalvonpaksuus valitaan lattiaan kohdistuvien mekaanisten ja kemiallisten rasitusten perusteella. Massapinnoitteita käytetään uusissa ja vanhoissa betonilattioissa ja erityisen soveliaita ne ovat vanhojen betonilattioiden saneerauksissa teollisissa tuotantotiloissa.


Metallic floor application with a roll



















 

Itsesiliävät massat

 

Itsesiliävät massat ovat liuotteettomia kaksikomponenttisia epoksimassoja. Käytetyin kalvonpaksuus on 2 - 4 mm. Massat ovat joko ns. käyttövalmiita massoja, joissa muoviosa on valmiiksi täytetty kvartsihiekalla, tai vaihtoehtoisesti hiekkalisäys voidaan tehdä myös työmaalla. Näin valmistetaan mm. TEMAFLOOR 3000 epoksimassa.

 

Betonilattia pohjustetaan aina ennen massapinnoitusta. Vain vanhat ehyet ja hiomalla karhennetut epoksipinnoitteet tai maalaukset voidaan eräissä tapauksissa päällystää epoksimassalla ilman edeltävää pohjustuskäsittelyä. Huokoinen tai huolimattomasti pohjustettu pinta aiheuttaa reikiä massapinnoitteeseen.

 

Pinnoitteen komponenttien yhteensekoittamisen jälkeen seos kaadetaan lattialle ja levitetään teräslastalla tai ns. säätölastalla. Säätölastalevityksessä saavutetaan haluttu kerrospaksuus yhdellä levityskerralla. Massattu tuore alue piikkitelataan n. 15 - 30 minuutin kuluttua levityksestä. Piikkitelaus poistaa massapinnoitteesta siihen komponenttien yhteensekoittamisen aikana tulleen ilman. Piikkitelaus painaa myöskin hiekkatäytteisissä epoksimassoissa kiviaineksen massapinnoitteen pohjalle ja tasoittaa pintaa.

 

Hierrettävät massat

 

Hierrettävät massat valmistetaan kirkkaista tai lievästi pigmentoiduista epoksi-, akryyli- tai polyuretaanilakoista. Täyteaineena käytetään suhteutettua kvartsi- tai luonnonhiekkaa.

 

Kvartsihiekka voi olla pigmentoitua, jolloin massapinnoitteen värisävy muodostuu

hiekan värisävyn perusteella. Suuresta hiekkatäyttöasteesta johtuen saavutetaan hiertomassoilla tiettyjä etuisuuksia itsesiliäviin massoihin verrattuna.

 

TEMAFLOOR 4000 hiertomassan minimikalvonpaksuus on 2 mm. Lattioissa, joihin kohdistuu voimakas mekaaninen ja kemiallinen rasitus, voidaan käyttää jopa 15 mm massakalvoja. Suuresta hiekkatäytöstä johtuen hiertomassat kestävät paremmin mm. lämpöä ja lämpötilanvaihteluita kuin itsesiliävät massapinnoitteet.

 

Puhdistettu, kuiva betonipinta pohjustetaan TEMAFLOOR 400 epoksilakalla. Tuoreelle lakkakalvolle, varsinkin sileän alustan ollessa kysymyksessä, sirotetaan karheutteeksi ja tartunnan lisäämiseksi luonnonhiekkaa, raekoko esimerkiksi

0,5 - 2 mm tai täytteenä käytettävää kiviainesta. Kun pohjustuskäsittely on kuivunut, aloitetaan hiertomassan levitys. Hiertomassa valmistetaan työpaikalla lisäämällä sideaineseokseen täytteenä käytettävä hiekka. Huolellisen sekoittamisen jälkeen

 

seos kaadetaan lattialle. Ohuet kerrokset levitetään säätölastalla haluttuun kerrospaksuuteen. Suurilla alueilla voidaan käyttää levitykseen tarkoitettua vetolaatikkoa, joka jättää halutun paksuisen massakalvon tasaisena kerroksena lattialle. Paksujen kerrosten levittämisessä voidaan käyttää myös oikolautaa ja kerrospaksuuden säätämiseksi ohjainrimoja. Massattu pinta hierretään käsin tai koneellisilla hiertimillä.

 

Hiertomassapinnan tiiviys riippuu käytetyn kiviaineksen suhteutuksesta ja massan kalvonpaksuudesta. Massapinta lakataan aina TEMAFLOOR 400 epoksilakalla seuraavana päivänä. Lakkaseos kaadetaan massan päälle ja levitetään kumilastalla ja tasoitetaan telaamalla. Hiertomassapintaa ei tarvitse normaalisti karhentaa.

 

Hiertomassapinnat soveltuvat saumattomina lattioina elintarviketeollisuuden, kuten meijereiden ja lihajalostamoiden sekä mekaanisen teollisuuden voimakkaan kemiallisen ja mekaanisen rasituksen alaisiin tiloihin. Suuren kiviainestäyttönsä vuoksi ne ovat hyvin iskunkestäviä ja kestävät suuria lämmönvaihteluita.


 


Muistilista

Muistilistasi on tyhjä

Aina kun näet tämän symbolin ja klikkaat sitä, niin kyseinen kohde siirtyy muistilistallesi.